Puhkaisin tänään maauimala-neitsyyteni. Enää ihmettelen, miksi ihmeessä en ole tehnyt sitä aiemmin!

Mies sai ylipuhuttua lähtemään mukaansa uimaan -syy miksi lähdin ei ollut uiminen, vaan ylipäätään joku tekeminen, en tahtonut jämähtää illaksi kotiinkaan ja muutakaan vaihtoehtoa en sillä hetkellä keksinyt. Ajattelin ensin että uin ihan vähän vaan ja teen sitten loppuajan jotain muuta, luen vaikka lehteä nurmikolla tms. Mutta hupsista vaan, nälkä kasvaa syödessä... 150m jälkeen olin jo sitä mieltä että saa riittää, mutta "vielä yhdet 50m" -ahneudella oli ihan kivat seuraukset. Uin 500m, mitä pidän jo jonkinasteisena saavutuksena.

Parasta -sen lisäksi että tosiaan uin 500m ;) - oli kuitenkin mieletön fiilis. Ihmiset varmaan katsoi kun välillä uin naama onnellisuudentapaista kuvastavassa virneessä. Nautin, todella.

Jos lihakset ei irvistele huomenna, taidan tehdä uusintareissun...